Loading...
  • Verot

    Verottaja paljastaa maanantaina 2.11. henkilöt, joiden palkka on maakunnan kärkeä. Tiedoista selviää myös pääomatulot, jotka kertovat kuka on myynyt yrityksensä parhaaseen hintaan. Yritysten maksamista veroista taas voidaan laskea, kuinka paljon kotikunnat hyötyvät bisneksestä. Tästä alkaa miljoonien pyörittely.

    Teksti Harri Sippola - Kuvitus Mika Viitakoski

Nimihaku

Voit hakea henkilöä koko sukunimellä tai osalla sukunimeä.

Rikkaiden ansiotulot ovat laskeneet

Ala-Mäkelä
Ala-Mäkelä Jyrki Olavi

201 514,00 €

Pohjanmaan Asuntorakennuttajat Oy:n toimitusjohtaja, lapualaissyntyinen rakennusalan yrittäjä ja sijoittaja Seinäjoelta.

Kasi Jukka Antero
Kasi Jukka Antero

106 403,00 €

Laihialainen yritysjohtaja. Päävastuuna ollut pörssiyhtiö Vaconin Suomen toimintojen johtaminen.

Grizzly
Koski Hannu Tapani

99 982,00 €

Työskennellyt apteekkarina ensin Soinissa ja myöhemmin Lapualla.

Grizzly
Kumpu-Huhtala Tapio Elias

98 459,00 €

Entinen maatalouskonekauppias ja Bothnia Grainin hallituksen puheenjohtaja on työskennellyt myös Atrialla.

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tuloerojen kerrotaan kasvavan, mutta ainakaan Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kymmenen eniten ansiotuloja keränneen henkilön keskiarvo ei ole muuttunut ainakaan ylöspäin vuoden 2003 jälkeen. Vuonna 2003 kahden maakunnan ansiotulojen kärkikymmenikön keskiarvo oli noin 441 000 euroa, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 506 000 euroa. Rahan arvo on kuitenkin inflaation seurauksena muuttunut yli kymmenessä vuodessa. Nordea antaa rahanarvokertoimeksi 1,2 vuodelle 2003. Tällä laskukaavalla vertailukelpoinen keskiarvo vuodelta 2003 onkin jo 529 000 euroa. Toisin sanoen ansiotulot ovat siis suhteessa laskeneet tai ainakin ostovoimaa verratessa tilanne oli vuonna 2003 vahvempi kuin parin vuoden takaisen verotuksen mukaisessa tilanteessa. Vuonna 2005 maakuntien kärkikymmenikön keskiarvo käväisi inflaatiokorjattuna 641 000 eurossa, mutta muina vuosina Pohjanmaan rikkaimmat ovat jääneet vuoden 2003 tulojen alle. Pohjanmaan rikkaiden ansiotulot eivät siis ole kasvaneet, vaan paremminkin päinvastoin. Veroja rikkaat ovat kuitenkin maksaneet aiempaa enemmän. Vuonna 2003 maakuntien ansiotulojen kymmenen kärki maksoi tuloistaan veroja yhteensä 829 000 euroa, mikä vastaa inflaatiokorjattuna 995 000 euroa. Vaikka kymmenen kärki ansaitsi vuonna 2003 rahan arvon muutos huomioiden yhteensä 240 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013, he maksoivat pari vuotta sitten veroja yli 20 000 euroa enemmän kuin vuonna 2003.

155 rikasta maksaisi koko Teuvan verokertymän

Teuvalainen maksaa maksaa keskimäärin 3 342€ kunnallisveroa

Otetaan esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Suupohjassa sijaitseva Teuva. Noin 80 kilometrin päässä sekä Seinäjoesta että Vaasasta sijaitsevassa kunnassa on yhteensä noin 5 500 asukasta ja sen kunnallisverokertymä vuodessa on noin 15 miljoonaa euroa.

Kunnallisveron määrä vaihtelee tulojen mukaan ja prosentiosuuteen vaikuttaa myös kotikunnan veroäyri.

– Vähennyksistä johtuen kunnallisveroa aletaan maksaa vasta noin 10 000 euron vuosipalkkatulojen jälkeen ja 30 000 euron palkkatuloilla kunnallisveroa maksetaan noin 16 prosenttia. Sen jälkeen se nousee hitaasti tulojen noustessa, selventää ylitarkastaja Matti Luokkanen veronkantoyksiköstä.

Teuvalla veroprosentti on 22. Työikäisten eli 18–64-vuotiaiden määrä Teuvalla on 2 719 henkilöä eli puolet väestöstä. Kun tähän lisätään eläkeläiset, nousee määrä 4 488 henkilöön.

Kunnallisveroja kerryttää Teuvalla siis 4 488 henkilöä, joista eläkeläisten osuus on 40 prosenttia. Näin yksi kunnallisveroja maksava teuvalainen tuo kunnalle keskimäärin vajaat 3 342 euroa tuloveroa vuodessa.

Jos Teuva saisi houkuteltua asukkaakseen yhdenkin maakunnan ansiotulojen kärkinimistä, kerryttäisi hän kunnan tuloveropottia yhtä paljon kuin yli 30 keskivertoteuvalaista. 500 000 euron ansiotuloja nauttivia tarvitaan vain 155 henkilöä maksamaan kunnan koko tuloverokertymä.

– Kunnat yrittävät tietenkin houkutella asukkaita yleisellä tasolla, mutta en ole koskaan kuullut, että erityisesti isotuloisia olisi yritetty houkutella, sanoo Teuvan kunnan hallintopäällikkö Marko Lähde.

Tuloverojen lisäksi kunta saa vuodessa noin 950 000 euroa kiinteistöveroina ja alle 800 000 euroa yhteisöveroina. Suuren yrityksen perustaminen tai muutto Teuvan kaltaiseen kuntaan toisi huomattavan vaikutuksen verotuloihin.

– Se näkyisi yhteisöveroissa, mutta yrityksiä houkutellaan lähinnä siksi, että ne työllistävät kuntalaisia, Lähde toteaa.

Mitä kotikunta saa yrityksen veroista?

Yhteisöt maksavat verovuoden yhteisöveron ensin yhteiseen pottiin. Siitä ottaa ensin valtio 61,63 prosentin osuuden. Tämän jälkeen kunnille jäävä osuus on 35,56 prosenttia ja seurakunnille loput reilut kolme prosenttia.

Kuntien osuudesta yksittäisen kunnan jako-osuus lasketaan yritystoimintaerän ja metsäerän perusteella. Metsävaltaisissa kunnissa lähinnä Lapin ja Itä-Suomen läänissä metsäosuus saattaa nostaa merkittävästi yhteisöverojen osuutta koko verokertymästä.

Länsi-Suomessa metsäosuudella on hyvin pieni merkitys. Näin sijaintikunta saa suunnilleen kolmanneksen yrityksen tuloveroista.

Verottaja laskee kuitenkin yhteisöverot viiveellä. Kuntien saama vuoden 2014 yritystoimintaerä lasketaan verovuosien 2012 ja 2011 verotuksen perusteella ja siksi esimerkiksi uusi tai lopettanut yritys vaikuttaa sijaintikunnan yhteisöveroihin vasta kahden vuoden kuluttua ja täydellä painollaan kolmen vuoden päästä.

Maanantaina julkistettavat yhteisöverot näkyvät kunnilla siis vasta muutaman vuoden päästä.

Yhteisövero maksetaan yrityksen henkilöstömäärän mukaan eri toimipaikkojen kesken. Jos yrityksen henkilöstöstä puolet työskentelee Vaasassa, saa Vaasan kaupunki puolet yhteisöveron kunnille suunnatusta osuudesta. Tässä esimerkissä se tarkoittaisi yrityksen tuloveroista noin 16,5 prosenttia.

20 suurinta yritystä maksaa seutukuntien yritysverotulosta lähes puolet.

Top 8 Verot / Vaasan seutu

Grizzly
Wärtsilä Finland Oy

6 207 962,00 €

Wärtsilä-konsernin Suomen yhtiö työllistää Vaasassa ja Turussa.

Grizzly
Vacon Oyj

5 211 450,00 €

Vaasassa perustetun taajuusmuuttajavalmistajan keskuspaikka ja suurin yksikkö on edelleen Vaasassa.

Grizzly
Vaasan Sähkö Oy

4 440 668,00 €

Vaasan kaupungin lähes kokonaan omistama sähköyhtiö.

Grizzly
Finnfeeds Finland Oy

4 328 423,00 €

Rehuentsyymivalmistaja työllistää alle 30 henkilöä. Yhtiö hyöytyy halvoista raaka-aineista, joita saa emoyhtiö Daniscolta.

Top 8 Verot / Seinäjoen seutu

Anvia
Anvia

2 073 759,00 €

Teleoperaattori toimii kolmen pohjalaismaakunnan alueella. Kuntaliitoksen seurauksena kotikunta vaihtui Seinäjoelle, mutta yhteisöveroa satelee moneen kuntaan.

 Seinäjoen Energia
Seinäjoen Energia

1 555 553,00 €

Kaupungin omistama energiayhtiö vastaa sähkön myynnistä ja jakelusta Seinäjoen alueella.

Jarmo Rinta-Jouppi Oy
Jarmo Rinta-Jouppi Oy

1 446 752,00 €

Yksi Suomen suurimmista autokaupoista toimii useilla eri paikkakunnilla. Seinäjokelainen yhtiö on tehnyt vahvaa tulosta vuosittain

Eepee
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa

1 332 439,00 €

Paikallinen alueosuuskauppa, jonka toiminta-alueena on Etelä-Pohjanmaan maakunta. Yritystä johdetaan Seinäjoelta.

verot kertovat yhtiöiden merkityksestä

20 suurinta yritystä maksaa Vaasan seutukunnan yritysverotulosta puolet, kun Seinäjoen seutukunnassa osuus on kolmannes. Luvut kertovat varsinkin isojen yritysten keskittymisestä maakunnan keskuskaupungin ympärille. Vaasan seutukunnan yritysten verotettava tulo oli vuonna 2013 yhteensä 268 miljoonaa euroa, josta 54 prosenttia tuli 20 suurimmalta yritykseltä. Seinäjoen seudulla vastaava summa oli 214 miljoonaa euroa, mutta siitä 20 suurimman osuus oli vain 33 prosenttia. – Elinkeinorakenteesta se kertoo, myöntää Seinäjoen rahoitusjohtaja Aaro Honkola. Kun Seinäjoen kaupungin yhteisöverotulot vuodessa jäävät alle 14,5 miljoonan euron, päästään Vaasassa noin 30 miljoonaan euroon. – Kun verotuloista puhutaan, on kuntien rajoilla merkitystä. Seinäjoen vahva julkinen- ja palvelusektori näkyvät yhteisöverotuotoissa, mutta toisaalta sen ansiosta heilahtelut ovat aika pieniä, Honkola toteaa.

Yritysten menestymisellä ja isoilla verotettavilla tuloilla on merkittävä rooli kaupungin verotuloissa. Yritysten maksamista veroista tuloutetaan kunnille yhteisöveroa henkilöstön pääluvun mukaan. Esimerkiksi Wärtsilän Suomen yhtiön kotipaikka on Vaasassa ja sen henkilöstöstä 80-90 prosenttia myös työskentelee Vaasassa. Vuonna 2007 yhtiöllä oli 5,5 miljoonan euron verotettava tulo, mutta vuonna 2013 tulot olivat peräti 34 miljoonaa euroa. Jälkimmäisestä summasta sataa reippaasti kaupungin laariin.

–Kansainvälisissä konserneissa tulot vaihtelevat paljon ja esimerkiksi yhtiöiden verosuunnittelulla ja fuusioilla on tähän merkitystä, sanoo Vaasan talousjohtaja Jan Finne.

Vaasan kaupungin kaikista verotuloista yhteisöverojen osuus on 12 prosenttia. Euromääräisesti se on tänä vuonna noin 30 miljoonaa euroa.

Vaasalaisyritysten suuri koko ja vahva menestys on näkynyt jo vuosi kaupungin yhteisöverokertymässä. Finnen mukaan vain öljynjalostamostaan tunnettu Porvoo on Vaasaa edellä, kun verrataan yhteisöverokertymän suhdetta kunnallisverotuottoihin.

Isojen yritysten osuus on huomattava

Vaasan seutukunnan 20 suurinta yritystä tuovat 54% koko seutukunnan yritysten tuloverosta. Seinäjoen seutukunnassa vastaava osuus on 33%.

Myös Atria ja ABB maksavat veronsa maakuntaan

Verottaja julkaisee yritysverotiedot yritysten kotikuntien perusteella. Yritysten maksamista veroista tuloutetaan yhteisöveroa kuitenkin niille kunnilla, joiden rajojen sisällä yrityksen henkilöstö työskentelee. Etelä-Pohjanmaan suurimpia työllistäjiä on Seinäjoen Nurmossa sijaitseva Atria, mutta yhtiön kotipaikkana on Seinäjoen sijaan Kuopio. Vuonna 2013 Atria Oyj ja sen tytäryhtiöt maksoivat veroja yli 10 miljoonan euron tuloistaan noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhteisöveroina Seinäjoki saa eniten, sillä yhtiön Suomen henkilöstöstä yli puolet työskentelee Seinäjoella. Vaasassa vastaava tilanne on ABB:n ja Osuuskauppa KPO:n kohdalla. Suomen ABB:n henkilöstöstä lähes kolmasosa työskentelee Vaasassa, joten ABB Oy:n vuoden 2013 peräti 82 miljoonan euron veroista kolahtaa mukava potti Vaasan kaupungin kassaan. Osuuskauppa KPO maksoi lähes 20 miljoonan euron tuloistaan 4,8 miljoonan euron verot, mikä tuo sekin rahaa alueosuuskaupan myynnillisesti tärkeimmälle alueelle eli Vaasaan.

Keskuskaupungit vetävät bisneksen puoleensa

Tulosta tekevä liiketoiminta on keskittynyt Vaasan ja Seinäjoen seutukuntiin. Etelä-Pohjanmaan yritysten tuloista 64% kertyy Seinäjoen ympäriltä. Pohjanmaalla Vaasan ympäristön osuus on 52.5% koko maakunnan yritystulosta.

Pohjanmaalla yritysten kokonaismäärä on enemmän Etelä-Pohjanmaalla

Yritysten kokonaismäärä Suomessa vaihtelee laskutavan mukaan. Rekisterit kertovat jopa miljoonasta yrityksestä, mutta verottajan tietoihin perustuen vuonna 2013 Suomessa oli 310 000 yritystä. Yrittäjäjärjestö taas ilmoittaa yritysten määräksi 283 290 kappaletta, kun pois lasketaan maa-, metsä- ja kalatalous. Verotietojen mukaan Pohjanmaan maakunnassa yrityksiä on 9 647 kappaletta ja Etelä-Pohjanmaalla 8 984. Kummassakin maakunnassa vuoden 2013 verotietojen mukaan noin 6 000 yrityksellä ei ollut lainkaan verotettavaa tuloa. Vaasan seutukunnassa yrityksiä pn yli 5 000, joista tuloksensa plussalle saivat vuonna 2013 1 775 yritystä. Verotettavaa tulosta yritystä kohden kertyi keskimäärin 151 000 euroa. Yli 30 000 asukasta Vaasan seutukuntaa suurempi Seinäjoen seutukunta taas sisältää 3 000 yritystä, joista reilut tuhannella oli verotettavaa tuloa. Tulokeskiarvo maakunnassa oli 112 500 euroa yritystä kohden.